Kannanotto Porin kaupunginjohtajan budjettiesitykseen

Lähetetty Porin kaupunginhallituksen jäsenille, valtuustoryhmien puheenjohtajille sekä valtuuston puheenjohtajalle 22.10.2020 kaupunginjohtajan talousarvioesityksen jälkeen.

Kannanotto Porin kaupunginjohtajan budjettiesitykseen

Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkosen vuoden 2021 talousarvioesityksessä (22.10.2020) on sivistystoimialalle toimialajohtaja Kohtamäen laatimat ja sivistyslautakunnan (29.9.2020) hyväksymät 4,4 miljoonan leikkaukset. Näillä olisi suuri merkitys porilaisten lasten ja nuorten arkeen.

Varhaiskasvatus

Talousarvioesityksen mukaan: ”Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.”

Porissa varhaiskasvatuksesta suunnitellaan poistettavan yhteensä 33 (15+10+8) työntekijää. Varhaiskasvatuksessa on lakisääteinen suhde työntekijöiden ja lasten määrälle. Vaikka syntyvyys on pitkällä aikavälillä laskenut (vuonna 2020 kuitenkin noussut), osallistuvat yhä useammat lapset varhaiskasvatukseen.

Yksityisen kuntalisän poisto lisää lapsia kaupungin omissa yksiköissä, koska yksityinen hoito kallistuu kaupungin tuen poistuessa.

Sellaisia lapsia, joilla toinen huoltajista on kotona, on mukana avoimien päiväkotien toiminnassa. Kun nämä yksiköt suljetaan (8 työntekijää), lisääntyy varsinaisten päiväkotien lapsimäärä, sillä nykyisen lainsäädännön mukaan perheillä on subjektiivinen päivähoito-oikeus.

YT-neuvottelujen mukaan irtisanomisia tai työsuhteen heikennyksiä ei pitäisi tulla, mutta talousarviossa vähennetään siis 33 varhaiskasvatuksen työntekijää. Samaan aikaan varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä kasvaa.

Perusopetus

Talousarvioesityksessä todetaan: ”Perusopetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja.”

Porissa vuonna 2021 perusopetuksessa kokonaistuntimäärä laskisi valtioneuvoston asetuksen minimiin eli 224:ään. Tuo luku on oppilaan perusopetuksessa saama kokonaisopetus luokilla 1-9. Vähennystä olisi kaksi tuntia nykyiseen. (Esimerkiksi Espoossa tunteja on 229, Raumalla 230)

Tuntikehyksen karsinta 4 prosentilla näkyisi koko koulun opetustyössä: perusopetuksen ryhmäkoossa, erityisopetuksessa, jakotunneissa (esim. pienimpien oppilaiden äidinkielen ja matematiikan tunneista usein 2-3 tuntia viikossa on pienemmissä ryhmissä), valinnaisaineissa ja tukiopetuksessa. Tämä heijastuu väistämättä oppimiseen ja opettajien jaksamiseen. Opettajat opettavat entistä suurempia ryhmiä pienemmällä palkalla, kun opetusryhmät vähenevät. Kaikille opettajille ei myöskään riitä töitä. Isoissa kouluissa

tuntikehysleikkaus on kymmeniä tunteja ja ryhmien vähentyessä on vähennettävä myös opettajien määrää.

Koska tuntikehyksen käsite on monelle päättäjälle ja kuntalaiselle vieras, avaamme sitä esimerkillä. Jos jostain koulusta leikataan 20 tuntia, tarkoittaa se yhden ekaluokan kaikkia tunteja ja lähes yhden luokanopettajan työpanosta. Jos siis olisi aloittamassa kaksi 20 oppilaan ekaluokkaa, ne pitäisi yhdistää yhden opettajan luotsaamaksi 40 oppilaan luokaksi ja irtisanoa toinen ekaluokan opettaja. Yläkoulussa 20 tuntia tarkoittaisi esim. yhden kieltenopettajan irtisanomista ja vieraiden kielten opettamista suurissa ryhmissä. Näin ei missään koulussa tietenkään toimita, vaan ryhmiä suurennetaan tasaisemmin.

Koulunkäynninohjaajista suurin osa työskentelee pienryhmissä auttaen suurimmassa tuentarpeessa olevia. He ovat äärettömän tärkeitä opettajien työpareja. Elokuussa kaupunginhallitus päätti, ettei YT-neuvotteluiden takia ketään irtisanota eikä työsuhteen ehtoja heikennetä. Nyt budjettiesityksessä kuitenkin ehdotetaan 32% työvoimavähennystä ohjaajiin. Ohjaajien työ on erittäin tärkeää oppilaiden auttamista. Heidän työpanoksensa rauhoittaa ryhmää sekä mahdollistaa monelle paremman keskittymisen ja oppimisen.

Lukiokoulutus

Tuntikehysleikkaus olisi lukiokoulutuksessa vielä suurempi kuin perusopetuksessa. 7% vie pois kymmeniä lukion kursseja eli joitain kursseja (esim. koulukohtaisia syventäviä) ei opeteta lainkaan ja pakollisten kurssien ryhmät suurenevat entisestään. Samaan aikaan talousarvioesityksessä todetaan: ”Opiskelijavalinnat korkea-asteelle tehdään jatkossa yhä enemmän ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella. Tämä edellyttää laajaa ja kaikissa oppiaineissa toteutuvaa kurssitarjontaa.”

Palmgren-konservatorio

Talousarvioesityksessä todetaan: ”Kulttuuriyksikön tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelujen tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä.” Palmgren-konservatorion tuntimäärän vähennys (420 tuntia) on poissa oppilaiden opetuksesta eli edellä määritellystä kulttuuritoiminnasta.

Laajat vaikutukset lapsiin ja nuoriin

Edellä olevien lisäksi sivistystoimialan yksiköiden käyttörahojen leikkaukset ovat suoraan pois käytössä olevista materiaaleista. Jo tällä hetkellä joudutaan miettimään todella tarkkaan, miten pystytään hankkimaan päiväkodeissa askartelumateriaalit, kouluissa kirjat ja vihot sekä kaikkien taito- ja taideaineiden materiaalit ja kaikissa yksiköissä mm. wc- ja käsipaperit.

On selvää, että vaikeassa taloustilanteessa on tehtävä menoleikkauksia. Kesäkuussa 2020 kaupunginvaltuusto päätti vain yhdestä palveluverkon muutoksesta. Poriin muodostetaan suurlukio Psyl:n tiloihin ja samalla syntyy suuri yläkoulu Lyseo-kortteliin. Tämä muutos ei kuitenkaan onnistu ilman investointeja, koska lukio ja perusopetus käyttävät erilaisia oppimistiloja (esim. luokkien koko, taito- ja taideaineet).

Positiivista on, että Porissa on viime vuosina satsattu uudisrakentamiseen vanhan korjaamisen sijaan. Toivomme, että jatkossakin Porissa tehdään näin, sillä terveet ympäristöt ovat tärkeitä. Rahaa pitäisi kuitenkin riittää myös seinien sisällä tehtävään työhön.

Porissa 22.10.2020

OAJ:n Porin paikallisyhdistyksen hallitus

Porin kaupungin opetusalan luottamusmiehet